Koulujumalanpalvelusta voidaan tarkastella myös pedagogisesta lähtökohdasta. Monien lasten ja nuorten ainoat kokemukset jumalanpalveluksista ovat koulukirkoista. Yleissivistävän koulun tehtävänä on antaa myös uskonnollista ja katsomuksellista sivistystä ja tukea oppilaan kulttuurista identiteettiä.

Uskonnolliseen kieleen, pyhän kohtaamiseen ja kirkolliseen tapakulttuuriin tutustuminen käy luontevasti jumalanpalveluksessa. Samalla oppilaat voivat kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Senkin vuoksi on tärkeää, että he saavat olla mukana suunnittelemassa ja valmistelemassa yhteistä koulujumalanpalvelusta halunsa ja kykynsä mukaan.

Jumalanpalvelus on uskonnon harjoittamista, joten koulu järjestää sille uskonnottoman vaihtoehtoisen tilaisuuden. Sen ei tarvitse olla samaan aikaan. Koulu tiedottaa kummastakin tilaisuudesta koteihin. Huoltaja ilmoittaa, kumpaan oppilas osallistuu. Toisella asteella opiskelija ilmoittaa itse.

Suosituimmat ajankohdat koulukirkolle ovat lukuvuoden aloitus ja päätös, adventti, joulu sekä pääsiäinen. Koulukirkot kannattaa kirjata lukuvuosisuunnitelmaan ja sopia niiden suunnittelusta ajoissa seurakunnan kanssa.

The post KOULUJUMALANPALVELUS appeared first on Koulu ja kirkko.

Seurakunnan päivänavausvuoron on hyvä olla säännöllinen, jotta se niveltyy luontevasti koulun työjärjestykseen. Silloin myös koulun on tarvittaessa helpompi suunnitella uskonnolliselle päivänavaukselle mielekäs vaihtoehtoinen tilaisuus. Usein laatu korvaa määrän, joten päivänavausvuorojen sopiva tiheys kannattaa miettiä yhdessä.

Keskusradiosta pidetty päivänavaus on haastava laji, koska puhuja ja kuulijat eivät näe toisiaan. Salissa syntyy yleensä tiiviimpi vuorovaikutus, mutta siirtymisiin on tuolloin varattava erikseen aikaa.

Hyvän päivänavauksen tuntomerkit:

• kohderyhmä huomioon aiheen valinnassa
• yksi selkeä viesti ja ymmärrettävä kieli
• havainnollisuus
• sopivan lyhyt
• hyvä näkyvyys ja kuuluvuus

Hyviä päivänavausteemoja vuodenkierron juhlapäivien lisäksi ovat koulun arjesta nousevat asiat. Esimerkiksi ystävyys, anteeksianto, suru, lähimmäisenrakkaus, kiitollisuus, vastuullisuus, oman paikan löytäminen, oikeudenmukaisuus, totuus ja valhe sekä suhde luontoon sopivat kaikenikäisille.

Koulun ilmiö- tai teemaviikon on hyvä näkyä myös päivänavauksissa.

The post SEURAKUNNAN PÄIVÄNAVAUSVUORO appeared first on Koulu ja kirkko.

Koulun uskonnolliset tilaisuudet ovat esimerkiksi koulujumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Nämä tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista, joten koulu järjestää mahdollisuuksien mukaan myös mielekkään uskonnottoman vaihtoehdon. Oppilas osallistuu näihin tilaisuuksiin huoltajan ilmoituksen perusteella. Toisella asteella opiskelija ilmoittaa itse. Osallistuminen ei riipu kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä.

Koulun tulee tiedottaa tilaisuuksista ajoissa koteihin ja opetuksen järjestäjä päättää ilmoittamisen tavasta ja muodosta. Ilmoitus voi olla esimerkiksi kouluaste-, lukuvuosi- tai tilaisuuskohtainen.

Lue tarkemmat Opetushallituksen ohjeet aiheesta:

Esi- ja perusopetuksessa

Lukiokoulutuksessa

The post KOULUN USKONNOLLISET TILAISUUDET appeared first on Koulu ja kirkko.

Perustuslain 11 §:n mukaan

”Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.”

Uskonnonvapauden toteutuminen on yhteydessä moniin muihin perusoikeuksiin kuten sananvapauteen, yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen.

Uskonnonvapauslaissa (2003) korostetaan yleiseurooppalaiseen tapaan uskonnonvapautta positiivisena oikeutena, eli oikeutena uskontoon. Uskonto ja katsomus nähdään ihmisyyteen kuuluvana ilmiönä, jota halutaan suojella, mutta johon ei tule pakottaa ketään vastoin hänen vakaumustaan.

Alaikäisen lapsen kohdalla katsotaan, että lapsen on hyödyllisintä kuulua siihen uskontokuntaan tai vakaumukseen, johon hänen huoltajansa kuuluvat. Tämän katsotaan tukevan perheille kuuluvaa kasvatustyötä, sillä lapsen ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Lisäksi yhteiskunnan tehtäväksi katsotaan lapsen katsomusta vastaavan opetuksen järjestäminen tietyin ehdoin.

 Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa – ikärajat

”Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti, vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan.”

”Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan.”

”Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi kuitenkin huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä.” 

Kahdeksantoista vuotta täyttäneellä aikuisella on ”oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamaan siitä.”

Uskonnonvapauslain 3§ (lihavoinnit lisätty)

(Juha Seppo: Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa)

The post PERUSTUSLAKI JA USKONNONVAPAUSLAKI TURVAAVAT JOKAISEN PERUSOIKEUKSIA appeared first on Koulu ja kirkko.