Lisää aiheesta
Tasasivuinen kolmio symboloi Pyhää Kolminaisuutta. Kuviosta näkee, että yhtäkään osaa ei voi ottaa pois rikkomatta kokonaisuutta. Sen sisällä oleva silmä muistuttaa Jumalan kaikkinäkevästä katseesta.
Kirkon tornissa voi tuuliviirinä nähdä kukon. Se muistuttaa opetuslapsi Pietarista, joka havahtui kukon lauluun kiellettyään kolmasti vapahtajansa. Kukko kehottaa näin hengelliseen valppauteen.
Alttarille kuuluvat yleensä palavat kynttilät. Niiden lukumäärällä on oma merkityksensä. Yksi kynttilä tarkoittaa, ettei ole muita jumalia kuin Herra. Kaksi viittaa Jumalan sanan eri puoliin, lakiin ja evankeliumiin, tai Kristuksen ihmisyyteen ja jumaluuteen. Kolme kynttilää symboloi kolmiyhteistä Jumalaa. Neljä kynttilää kertoo neljästä evankelistasta. Seitsemän kynttilää ilmaisee Jumalan täydellisyyttä. Yhdeksän kynttilää tarkoittaa taas yhdeksään hengen hedelmään. Kaksitoista kynttilää viittaa täydellisyyteen opetuslasten lukumäärän mukaisesti.
Kaikukatosta koristaa usein kyyhkynen. Se symboloi Pyhää Henkeä, joka tekee sanan eläväksi. Öljypuun lehvää nokassaan kantava kyyhkynen liittyy kertomukseen Noan arkista: vedenpaisumuksen jälkeen kyyhkynen oli ensimmäinen, joka toi tiedon maan löytymisestä. Se oli merkki siitä, että Jumala oli tehnyt sovinnon ihmiskunnan kanssa.
Kala. Kreikan kielessä sanojen Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja alkukirjaimista tulee sana ICHTHYS, joka tarkoittaa kalaa. Kala-symbolille löytyy vastineita myös Raamatusta. Jeesus vertasi omaa ylösnousemustaan kertomukseen Joonasta, joka joutui olemaan kolme päivää kalan vatsassa. Kristittyjen vainojen aikaan kristityt tunnistivat toisensa piirtämällä kalakuvion.
Karitsan symboli löytyy Johanneksen evankeliumista. Voitonlippua kantava karitsa tarkoittaa Jeesusta Jumalan karitsana, joka ottaa pois maailman synnit. Sädekehä sen pään ympärillä on osoittaa taivaallista kirkkautta ja jumalallista kuninkuutta.
Kellotapulissa tai tornissa on usein kolme kelloa viritettynä kolmisointuun Pyhän kolminaisuuden kunniaksi. Kellojen soiton perustehtävät ovat jumalanpalvelukseen kutsuminen ja kuolemasta ilmoittaminen. Niiden soittotavoissa on paikallisia eroja. Kirkonkelloilla on ollut suuri, paikallista yhteenkuuluvuutta korostava merkitys.
Kristusmonogrammi muodostuu kirjaimista X ja P, jotka kreikan aakkosissa ovat K ja R eli Kristus-sanan alkukirjaimet. Aakkosten ensimmäinen Alfa ja viimeinen Omega symboloivat yhdessä iankaikkista Kristusta.
Krusifiksi kuvaa Kristusta ristinpuulla. Krusifikseja on kahta päätyyppiä: Triumfiristi esittää voittavaa Kristusta pää pystyssä, kärsimyskrusifiksi kuvaa kärsivää Jeesusta orjantappurakruunu päässään.