Blogit

Virsilaululla on Suomessa pitkä perinne. Se antaa kokemuksille yhteiset sanat. Sen avulla myös voidaan vahvistaa yhteyttä ihmisten välillä. Monelle virsikokemukset ovat alkuperäisintä kokemuspintaa musiikkiin. Kouluissa virsiä on perinteisesti laulettu päivänavauksissa, juhlissa sekä uskonnon tai musiikin oppitunneilla. Virsien käyttö on kuitenkin ollut jonkinlaisessa murroksessa 2000-luvun alusta lähtien. Uskonnonvapauslain uudistumisen myötä virsikeskustelu on lisääntynyt sosiaalisessa mediassa.

Perusopetuslakiin pohjautuvassa peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa kerrotaan, miten virsikasvatusta kouluissa voidaan toteuttaa. Nykyinen ohjeistus on vuodelta 2014. Siinä opettajalle annetaan aiempaa suurempi pedagoginen vapaus päättää opetuksen sisällöistä. Virsiä kuitenkin ohjataan käyttämään opetuksessa edelleen.

Kirkko on reagoinut peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden uudistumiseen. Koulun ja seurakunnan yhteistyön pohjaksi on laadittu Kumppanuuden korit. Sisällöt perustuvat mm. Opetushallituksen päivitettyihin ohjeisiin ja takaavat näin uskonnonvapauden toteutumisen. Kumppanuuden koreja on neljä: 1. yleissivistävä opetus, 2. perinteiset juhlat, 3. uskonnolliset tilaisuudet ja 4. kasvun ja hyvinvoinnin tuki. Toivon korimallin vapauttavan opettajia sekä seurakunnan työntekijöitä laulamaan ja laulattamaan rohkeasti virsiä opetussuunnitelman niille osoittamissa tilanteissa.

Suvivirren luonne

Suvivirsi soi pian taas useissa kevätjuhlissa ja tapahtumissa. Sen laulaminen on useille suomalaisille portti kesään. Vanhatkin muistot nousevat tähän hetkeen ja herättävät tunteita. Suvivirsi on ollut osa Suomen kevätjuhlaperinnettä 1800-luvulta asti. Sen suosiota Suomessa kuvastaa esimerkiksi se, että se on käännetty myös slangiksi.

Suvivirren luonne osana kevätjuhlaperinnettä herättää tällä hetkellä ristiriitaisia ajatuksia. Tekeekö virren laulaminen juhlasta uskonnollisen tilaisuuden? Missä kulkee uskonnonvapauden raja? Opetushallitus tarkensi ohjeita uskonnon opetuksesta peruskoulussa. Vuonna 2018 julkaistussa ohjeistuksessa otettiin kantaa myös juhlien järjestämiseen. Opetushallitus totesi, että yksittäisen virren käyttö on osa suomalaista kulttuuria, eikä sen takia juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Myös perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa asiaan. Sen mietinnössä muun muassa todetaan, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta.

Opinnäytetyö virsikasvatuksesta

Keväällä 2019 valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia mahdollisuuksia vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman perusteet antaa virsikasvatuksen toteuttamiseen nykypäivän peruskouluissa. Osana opinnäytetyötä raportoitiin virsilauluprojekti, joka toteutettiin Kiimingissä koulun ja seurakunnan yhteistyönä. Kaikki Kiimingin seurakunnan alakoulut osallistuivat kinkereille. Mukana olikin yli tuhat alakoululaista. Kiimingissä on vahva laulamisen kulttuuri, ja se kuului kinkereillä. Erityisesti pienimmillä kouluilla saattoi aistia huikeaa laulamisen voimaa. Se täytti koulun salit ääriään myöten.

Opinnäytetyössä tehtiin kysely eri puolilla Suomea asuville opettajille ja kanttoreille. Siinä kartoitettiin virsikasvatuksen toteuttamista sekä yhteistyötä koulun ja seurakunnan välillä. Vastaukset antoivat avartavia näkökulmia virsilaulun merkityksestä. Opettajat ja kanttorit olivat sitä mieltä, että virsilaulu on yhä tärkeä osa Suomen peruskoulun kulttuuria. Virsiä edelleen lauletaan päivänavauksissa, uskonnon tunneilla sekä juhlissa. Nykyinen opetussuunnitelma ei kuitenkaan ole yhtä sitova kuin aiemmin. Esimerkiksi vuosikohtaiset virsisuunnitelmat ovat jääneet paikallisista opetussuunnitelmista pois. Hajontaa onkin opettajien välillä entistä enemmän siinä, minkä verran he käyttävät arjessa virsiä opetuksessaan. Joka tapauksessa opettajat näyttävät pitävän virsikasvatusta merkittävänä esimerkiksi kulttuurihistorian siirtämisen ja yleissivistyksen kannalta.

Sekä opettajien että kanttoreiden mielestä yhteistyö koulun ja seurakunnan kanssa on kannattavaa. Lisäksi opettajat ja kanttorit kokevat, että oppilaiden mielestä virsilaulu on edelleen pääosin mukava juttu. Usean opettajan mielestä virsien laulaminen tukee opetussuunnitelmassa mainittujen oppisisältöjen eteenpäin viemistä. Opettajat kertoivat, että virsilaulu auttaa tunne-elämän käsittelyssä. Lisäksi virret tuovat lohtua ja turvaa. Virsilaulu tuntuu myös opettajien mukaan lisäävän yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Se luo yhdessä laulavaan ryhmään me-henkeä. Jokainen tarvitsee yhdessä laulamisen ja yhdessä olemisen kokemuksia. Tämä on tärkeää nykyaikana, koska se samalla tukee lasten laulamiskulttuuria ja siitä nousevaa yhteisöllisyyttä.

Teksti ja kuva: Tuija Syrjäniemi
Luokanopettaja, kirkkomuusikko
Oulu

Lisätietoa:
Syrjäniemi, T. 2019. Virsikasvatus alakoulussa vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Näkökulmia virsilaulun opettamisen tarpeellisuudesta nykypäivänä. Opinnäytetyö.