Yhteistyö kantaa kriisitilanteissa

Seurakunta on mukana koulun arjessa, juhlassa ja kriisissä – jos koulu niin haluaa. Kun yhteistyötä tehdään tiiviisti, tullaan tutuiksi. Silloin myös vaikealla hetkellä on helppo lähestyä.

Kriisi yllättää aina ja koskettaa myös koulun henkilökuntaa. Siksi on todella tärkeätä saada apua ja tukea ulkopuolelta. Kotiseurakunnan ohella kriisityön ammattilaisia on toki muitakin ja vaikeissa kriiseissä moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu.

On tärkeää, että koulun kriisisuunnitelmassa on ajantasaiset yhteystiedot auttajista. Yhteyshenkilön kautta suunnittelu ja viestintä koulun ja seurakunnan välillä toimii sujuvimmin.

Seurakunnalla on valmiudet auttaa kriiseissä ainakin seuraavin tavoin:

  • Yhteistyön sopiminen (ja kirjaaminen) kriisisuunnittelussa
  • Läsnäolo koululla kriisitilanteissa, kuuntelu
  • Suruhartauksien pitäminen (siitä, miten tunnustuksellisuus näkyy hartaustilaisuuksissa voidaan neuvotella)
  • Erityisasiantuntemus vaikeiden tunteiden ja kuoleman kohtaamisessa
  • Toimiminen osana psykososiaalisen tuen verkostoa
  • Seurakunnissa on myös pidetty opettajille teemapäiviä surun ja kriisien käsittelystä

Kriiseillä on erilaisia mahdollisia seurauksia. Huonosti hoidettu kriisi tuo lisää hajaannusta ja ahdistusta, mutta kriiseillä on myös voima tuoda ihmisiä lähemmäs toisiaan. Lapsia ja nuoria on tärkeä kasvattaa siihen, että vaikeistakin asioista voidaan selviytyä yhdessä.

Kun seurakunnan työntekijää pyydetään pitämään suruhartautta, ei aikaa ole yleensä paljon. Niinpä muistohetken tarvikkeet on hyvä olla  koululla jo valmiina. Silloin opettaja voi käyttää niitä luokassaankin.

 

Joku on poissa. Kynttilä palaa tilalla. On kuin pimeässä yössä mustuuden keskeltä loistaisi valo majakasta.

Kynttilöitä on kaksi. Pappi sammuttaa toisen, sanoo että emme enää näe häntä, joka on kuollut. Kynttilä, joka kuvaa hänen ruumiinsa läsnäolon valoa, on poissa. Mutta toinen kynttilä, hänen sielunsa, palaa yhä. Hän on Jumalan luona. Lähellä, valossa, rauhassa. Ja mekin muistamme hänen liekkinsä, sen heijastukset välkkyvät meissä.

Tuntuu hyvältä, että kaikki ovat läsnä -aikuiset, lapset - että jokaisella on oikeus surra, kaivata. Että yhdessä tuemme toisiamme - ja päätämme selviytyä tästä.

(Seurakunta ja koulu -yhteistyön käsikirja, LK-kirjat 2012)

 

 


Käytännön vinkkejä surun ja kriisien käsittelyyn luokassa

Muistopöytä. Sureminen tarvitsee paikan. Keskeisiä ovat onnettomuuden tapahtumapaikka ja yhteinen muistopaikka, esimerkiksi muistopöytä. Alakoulussa menehtyneen oppilaan pulpetti voi toimia muistopöytänä. Pöydälle voidaan asettaa esimerkiksi valkoinen liina, kukkia, kynttilä, valokuva muistelun kohteesta ja muistokirja. Kirjaan voidaan kannustaa kirjoittamaan terveiset muistelun kohteelle tai tämän läheisille. Muistopöytä tulisi purkaa yhdessä oppilaiden kanssa vasta, kun oppilaat ilmaisevat olevansa siihen valmiita.

Monissa seurakunnissa on rakennettu kouluja varten surulaatikko, josta löytyy tarvikkeita ja välineitä surun ja kriisien käsittelyyn. Koulu ja seurakunta voivat ideoida laatikon sisällön yhdessä. Lue lisää..

Suruhartaus tai muistohetki. Myös opettaja voi pitää luokassa hiljaisia hetkiä, muisteluhetkiä tai pieniä hartauksia, joissa muistellaan menetettyä toveria.

Myös Suomen lipun voi nostaa puolitankoon kuolemantapauksen merkiksi ja sen äärellä voidaan pitää hartaus tai muisteluhetki.

Suruprosessin läpikäymisessä puhuminen on tärkein ilmaisukeino, joka auttaa oppilaita traumaattisen kokemuksen läpi. Myös sopivan kirjan lukeminen, runot ja laulut auttavat tunteiden sanoittamista ja käsittelyä. Lue lisää..

Surua voidaan käsitellä myös leikin, piirtämisen ja maalaamisen, kirjoittamisen kautta. Näihin keinoihin löytyy virikkeitä esimerkiksi Mare Kinasen kirjasta Surusäkki (LK-Kirjat 2009)

Hautajaiset tai retki hautausmaalle. Koulun edustaja tai vaikkapa koulun kuoro voi tarjoutua osallistumaan hautajaisiin.  Oppilaille voi olla tärkeää tavata kuolleen vanhempia. Luokan kanssa voidaan tehdä esimerkiksi pyhäinpäivänä retki hautausmaalle. Suruprosessia läpikäyville oppilaille tällainen retki voi olla terapeuttinen, jos se toteutetaan hyvin. Retki hautausmaalle voi olla hyödyllinen yleisen kuolemaan liittyvien tunteiden käsittelyn kannalta, vaikka koulussa ei olisi tapahtunut kuolemantapausta.

Pyhäinpäivän päivänavaus voi olla hyvä mahdollisuus oppilaille muistella edesmenneitä läheisiään ja käsitellä kuolemaan ja menetykseen liittyviä tunteita. Siihen voi pyytää apua seurakunnasta. Vainajaa voi olla hyvä muistaa myös hänen syntymä- tai kuolinpäivänään ja lukukauden päättyessä.

Yhteisöllisten tai kansallisten tragedioiden käsittelemisen apuna voidaan käyttää hiljaisia hetkiä, osaanottoseinää, kollaasia tai kynttiläpuistoa. (Surusäkki -kirja)

Kuoleman kohtaaminen koulussa

Tällä sivulla on tarkempaa tietoa kuoleman kohtaamisesta koulussa ja luokassa. Tiedot on kerätty kirjallisuudesta, sekä kirkon koulu- ja oppilaitosyhteistyötä tekeviltä. Lue lisää

Kuoleman käsitteleminen luokassa

Suruprosessiin kuuluu erilaisia vaiheita. Tällä sivulla käydään läpi sitä, miten opettaja voi auttaa luokkansa oppilaita suruprosessin läpikäymisessä esimerkiksi kuolemantapauksen jälkeen. Lue lisää

Surulaatikko

Surulaatikko sisältää tarvikkeita muistopöytään, suruhartauden viettämiseen ja ensiapua surun käsittelyyn. Koulu ja seurakunta voivat ideoida ja hankkia/tehdä tarvikkeet yhdessä ... Lue lisää

Linkkejä ja kirjallisuutta

Linkkejä: Lue lisää

Palvelun tarjoaa Kirkkohallitus.

Ota yhteyttä
Eteläranta 8, PL 210, 00131 Helsinki
Vaihde (09) 1802 1 | Kartta
kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko **@**| Seurakunnat